banneri

maanantai 28. joulukuuta 2015

Parasta just nyt

Joululaatikot laitoin uuniin hyväksi havaituilla resepteillä. Niissäkin oikaisin sen verran, etten edes ajatellut riisipuuron keittoa omatoimisen huolimattomasti. Delegoin asian iskälle ja se keitti jollain puurokattilalla, jossa ei pala pohjaan. Muuten en ole ruokaa laittanut. Aattoa edeltäneen alkuviikon söin pakastinta tyhjäksi ja välipäivinä voitelin voileipää.

Just nyt ei fiilis voisi olla parempi. Ennen aattoa pohjoisessa oli jäiset kadut, pirun liukasta ja vesi jään päällä. Varpaat jatkuvasti märkänä jäätiköllä hiipimiseen meni järki parissa päivässä. Omista ja lainatusta koostuvaa koiralaumaa piti ulkoiluttaa kieli keskellä suuta ja savu nousi korvista rakkilaumassa tyhmyyden tiivistyessä.

Ongelmaan oli hyvin yksinkertainen ratkaisu. Yksi reissu kaupunkiin ja nastat alle. Ei tarvitse liukastella ja varpaat on kuivat ja lämpimät. Kalliit kengät, mutta jokaisen euron arvoiset.

Koot ja mallit oli Prismassa muutama päivä ennen aattoa vähissä, mutta löysin sopivat tai vähän reilut siitä mallista, jota nettiselailun perusteella olin ajatellut. Kokoa pienemmätkin olisi ehkä olleet passelit, mutta niitä ei ollut missään mallissa. Ei nuokaan missään nimessä liian isot ole ja mahtuu toinen ohut villasukka oikein kylmällä. Ivalo-L BUGripit on niin mukavat ja olin niin tyytyväinen, että olisin voinut nukkua ne jalassa.


Toinen materialistinen ilon aihe on pukin tuomat villarukkaset. 100% mulesing-vapaata lampaan villaa. Superlämpimät ja kädessä mukavat. Vaalea villa menee käytössä äkkiä kamalan näköiseksi minun elämäntyylilläni. Neuloin päälle villalangasta suojat, jotka voi tarvittaessa heittää koneeseen tai vaihtaa uusiin.


Materialististen ilon aiheiden jälkeen päätin julistaa selän niin terveeksi kuin siitä tulee. Hoidin käytännössä yksin yhden muuton ja jynssäsin edellisen asunnon luovutuskuntoon. Pari naapuria onneksi auttoi sohvan kanssa. Ei tuntunut yhtään missään. Mitään superpainavaa ei ollut, mutta tavaraa oli lastattavaksi ja purettavaksi paljon. Ei tuntunut yhtikäs missään.

Kännykkä hajosi, mutta menen ostamaan uuden. Tai toimii siinä netti ja se suurimmaksi osaksi mulle riittääkin. Soittaakin sillä voi, jos käynnistää ensin uudelleen. Puhelut tulee läpi vaihtelevalla menestyksellä.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Possun kylkeä kahdesti mielen muuttaen

Muutamaan päivään ei ole kotona tarvinnut tai ehtinyt juuri kokkailla. Hyvin ja runsaasti on silti syöty ja varsinkin parit pikkujoulut on taanneet ylensyönnit. Viikonloppuna istuttiin iltaa tyttöjen kanssa nyyttäriperiaatteella. Vein mennessäni Mallaspullalta peräisin olevaa kreolilaista perunasalaattia, jota maistelin ensimmäisen kerran Campamiitissä. Sen jälkeen kaikki kaverit ovat päässeet tätä helppoa herkkua maistamaan. Tänään syötiin ihan perinteiset laatikot, kinkut ja salaatit koiraseuran pikkujouluissa. Yhden pastan värkkäsin sunnuntaina. Meni vatsan täytteeksi, mutta lopputulos oli ylikeitettyä liian chilistä mössöä.

Tänään oli siivouspäivä ja olisi ollut aikaa haudutella läskin palaa uunissa. Alunperin nappasin possun kylkipalan lihatiskistä koiralle. Pari euroa kilosta lihaisaa läskiä on halvempaa kuin eläinkaupassa. Minä en todellakaan ole silavan ystävä. Otin palan sulamaan illalla ja tulin aamulla toisiin ajatuksiin. Kokeillaan, mitä tästä syntyy. Kelpaa koiralle kypsänäkin, jos en lopputulosta haluakaan itse syödä.

Kävin lenkittämässä aamulla yhden koiran ja juttusille tuli keski-ikäinen nainen. Kertoi varanneensa koiranpennun ja yhtämatkaa tarpoessa hetken kuvittelin, että haluaa kysellä koiranpennuista tai purkaa täpinää, mikä pennun odotukseen liittyy. Kertoili rodusta (pieni valkoinen) ja että on menossa ostamaan petiä ja pantaa. Kuulosti vielä herttaiselta ja höpsähtäneeltä.

Hetken päästä pääsi vauhtiin ja alkoi selittämään, mitä kaikkea koira ei saa tehdä. Aloitti perinteisistä ei saa tulla sänkyyn ja sohvalle, joka on tietysti jokaisen oma asia. Sen jälkeen päästiin jo omituisille raiteille. Ei saa kulkea ovista ensin, ulkona saa haistella vain luvalla, huomiota saa vain omistajan aloitteesta, ei saa leikkiä vetoleikkejä, ei saa tehdä sitä, eikä tätä.

Koitin sanoa, että tuollainen pompottaminen on ihan turhaa, eikä opeta koiralle yhtään mitään. Nainen oli varma asiastaan, kun joku sukulainen oli neuvonut ottamaan heti luulot pois. Ei siihen mikään järkipuhe tehonnut ja tuli paha mieli pienen pentuparan puolesta.

Tuli niin paha mieli, että kotiin tullessa muutin mieleni uudestaan ja pilkoin kyljestä 2/3 annoksiin ja nakkasin takaisin pakastimeen. Kyllä minun rakkaat koirat saa syödä rasvaisen kyljen, nukkua sängyssä, kulkea asunnossa kuin haluavat ja nuuskia kaikki puskat, jos ei ole kiire. Annoin isot palat molemmille vain siksi, että nuo on niin kivoja. Ei noi mitään turhaa äkseerausta tarvitse. Ei saa syödä tavaroita, varastaa, haukkua tai hillua hihnassa. Nuo riittää oikein hyvin arkielämässä. Muilla tempuilla saa pölynkerääjiä hyllyihin.

Itselleni keitin kaurapuuroa. Sekin oli ihan hyvää.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...