banneri

torstai 22. tammikuuta 2015

Pastavuoka Meksikon tapaan

Makaroonilaatikossa on paljon hyviä puolia. Se on edullista. Todella vaivaton valmistaa ja vuoassa on syötävää useammaksi päiväksi. Ainahan siitä syötävää tulee, vaikkei maku erityisen herkullinen olisikaan. Ketsupilla korjaa monta ongelmaa.

Jälleen kerran yksi yritys saada makaroonilaatikosta oikeasti hyvää. Kieltäydyin uskomasta, etteikö oikeasti erinomaisen hyvää voisi saada aikaiseksi. Tää oli oikeasti ihan mielettömän hyvää! Selkäsauna sille, joka turauttaa maistamatta keon ketsuppia päälle!

Tällä kertaa yritin tuunata laatikkoa Meksikon suuntaan. Kai tämä edes etäisesti muistuttaa tex-mexiä? Onhan tässä taco-mauste ja papuja, kai se riittää?



Pastavuoka

½ pussia pastaa
½ tetraa tomaattimurskaa (jäi eiliseltä päivältä, eiköhän koko purkinkin uskalla pistää)
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
jauhelihapaketti
1 pussi tacomaustetta tai n. 3 rlk omatekemää
puoli puskaa korianteria
chiliä
suolaa
tölkki papuja
kermapurkki

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Paista jauheliha ja kuullota sipulit. Lisää sekaan tacomauste ja hiukan vettä. Vesi helpottaa mausteen sekoittamista. Pilko korianteri.

Sekoita kaikki aineet uunivuokaan ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. 

Pakkohan tätä ei ole edes uuniin laittaa. Ainekset voi lämmittää myös kattilassa ja pistellä poskeen.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Fish and chips -fast food or not

Päivän positiivisin uutinen tietysti on Prisman ilmoitus laskea elintarvikkeiden hintoja noin 400 tuotteen osalta keskimäärin 20%. Tänään julkistetut tuotteet löytyy täältä. Prisma on mun lähikauppa, joten olen erittäin iloinen uutisesta.

Tänään talviurheilu on tarjonnut hiihdon Suomen cupin hiihtoa, perään ampumahiihdon maailmancupia. lumilautailua ja kumparelaskua. Ei mitään kovin mielenkiintoista auringon alla. Mielenkiintoisin oli miesten Suomen Cupin kisa, jossa maastohiihdon maajoukkue joutui hiihtämään maajoukkuelääkärin kanssa kilpaa. Maajoukkueen lääkäri Markus Pörsti oli lopulta 7.

Lautaselle päätyi fish and chips tai vähän sinnepäin. Maalaisranskalaisia en jaksanut ruveta tekemään. Korvasin ne vene-perunoilla, joiden valmistus on huomattavasti helpompaa. Eli ei tarvitse vahtia vieressä.

Friteerattujen kalapalojen ja paistettujen perunoiden pitäisi olla pikaruokaa. Nopeaan nälkään olisin kyllä keksinyt monta nopeamminkin valmistuvaa ruokaa. Jos ei ihan ahventen pilkkimisestä aleta aikaa ottamaan, frittitaikinan pitää turvota ennen kalan paistamista. Ihan hetkessä nämä ei valmistu ja lopputuloksena on hiivatisti tiskiä. Helppohan nämä on tehdä. Ei tarvitse kuin sekoittaa aineita keskenään. Kalapuikkoihin verrattuna ehdottomasti vaivan arvoisia on!

Friteeratut kalat

Mitä tahansa vaaleaa kalaa nahattomina fileinä. Minä tykkään käyttää ahventa. Fileet on yleensä sopivan kokoisia.

Frittitaikina

3 dl vettä
vajaa 2 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa
pippuria

Sekoita taikina ja nosta jääkaappiin turpoamaan. Tarvittaessa lisää vetää sen verran, että taikinan koostunut on reilusti lettutaikinaa paksumpaa mutta edelleen juoksevaa.

Upota kalapalat taikinaan ja uppopaista reilussa öljyssä. Paistoaika luonnollisesti riippuu palojen koosta.

Veneperunat

Pese riittävä määrä perunoita ja pilkolohkoiksi. Ei tarvitse kuoria.

Pistä pakastepussiin öljyä, suola ja mausteet ja kippaa perunalohkot perään. Ravista. Levitä pellille ja paista 225 asteessa noin 20 minuuttia.


Tartarkastike

n. 2 rlk/syöjä Maustamatonta jugurttia tai kermaviiliä
n. 2 rkl/syöjä Kurkkusalaattia
suolaa
sitruunan tai limen mehua

Sekoita aineet.


torstai 15. tammikuuta 2015

Just another spinach and cheese sauce

Ystäväni on ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa. Ilmoittauduin tukiryhmään, koska pidän hänen ajatuksistaan. Toisaalta kiinnostaa nähdä vaalityötä toiselta puolelta. Tämä on todennäköisesti elämäni ainut tilaisuus asiaan tutustua. Ei huolta, en aio postata vaalimainoksia jatkossakaan.

Tänään on ohjelmistossa ollut ampumahiihtoa. Viestit on vähän tylsiä katottavia, kun suomalaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Tätä kirjoittaessa Suomi on sijalla 17. ja kolmas osuus menossa... Yhden työhakemuksen taas laitoin, mutta tiedän jo etukäteen olevani aivan täysin ylikoulutettu. Haastattelukutsua ei tule, koska ilmoituksessa haluttiin soveltuvaa ammatillista tai korkeakoulututkintoa. Valtion virastossa tulisin ihan liian kalliiksi, kun aikaisempi työkokemus olisi pakko ilmeisesti ottaa palkassa huomioon.

Tänään piti olla ruokana fish and chips. Ei ollut, kun ahvenfileet on edelleen umpijäässä. Nostin ne kuitenkin jo pakastimen ulkopuolelle. Päivä se on huomennakin... Suunnitelmamuutos eli jotain kastiketta. Mulla on kaksi ruokaa, joita teen jatkuvasti. Erityisesti nämä sopii siihen tilanteeseen, kun ei oikein ole mitään, on jo hirveä nälkä tai ei jaksa miettiä. Toinen on linssikastike ja toinen pinaatti-juustokastike. Tänään vuorossa oli pinaattijuustokastike. Kavereiden mielestä linssikastike pitäisi syödä riisin kanssa ja pinaattijuustokastike ehdottomasti kera pastan. Minä keitin taas pottuja. Pinaattikastiketta on viimeksi syöty joulukuussa, fetan kanssa lokakuussa.

Tänään kastike valmistui sipulista, kermapurkista, pinaattipussista ja arkijuuston jämistä kuutioituna.



Mitä muut syö silloin, kun jotain pitää saada lautaselle kohtuullisen ripeästi ja aikaa tai intoa ei juurikaan ole?

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

MasterChef VIP

Masterchefin seuraava kausi alkaa 10.2, tällä kertaa kotimaisten julkkisten voimin. Kaudella nähdään 18 kilpailijaa, jotka kokkaavat Tomi Björkille ja Henri Alenille. Osallistujat voi tsekata nelosen nettisivuilta.

Kisa poikkeaa edellisistä kausista. Aiemmin tittelistä kisattiin tehtävä toisensa perään kaikkien osallistuessa varsinaiseen tehtävään ja huonoimmat annokset tehneet kisasivat painetehtävässä. Julkkisversiossa ensimmäisiin kuuteen jaksoon osallistuu kolme kisaajaa per jakso ja yksi pääsee jatkoon. Viimeisissä neljässä jaksossa pudotetaan kisaajia ja ratkaistaan voittaja.

Rehellisesti voin sanoa pettyneeni tämän vuoden kisaan jo ennakkoon. Julkkisten välisiä mittelöitä on tv pullollaan jo ihan hirveästi. Aikaisemmilla kausilla on ollut kiva seurata kilpailijoiden aitoa intoa ruuanlaittoon ja todelliseen haluun kehittyä viikko toisensa jälkeen. Käytännössä kaikki finalistit ovat halutessaan voineet vaihtaa alaa ruuan pariin ja moni on niin tehnytkin. Julkkisten tynkäkisassa ei tulla näkemään kovinkaan kummoista kehitystä. Väittäisin, ettei yksikään osallistujista pidä kisaa mahdollisuutena uudelle uralle. 

Katsonhan tätä koko kevään kuitenkin, vaikka en ihmeitä odota. Ennakkoon suosikkini olisi Manuela Bosco. Valitettavasti en usko vegaanin todellisiin mahdollisuuksiin kisassa, vaikka tiedän Manuelan olevan hyvä ruuanlaittaja.


sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Strömssin vuokaleipä

Aamulla piti ottaa eväät mukaan. Kylmät eväät, mikroa tms. ei ole eli voileipää. Paitsi tässä talossa ei ole murustakaan leipää. Ei edes pakastimessa. Täällä ei olut mitään muutakaan, mitä voisi ottaa evääksi. Kauppa on mennyt kiinni tunti sitten ja Pupuhuhdan Siwaan en lähde kävelemään. Paikalliset ymmärtänee, miksi se ei ole lauantai-iltana minkäänlainen vaihtoehto.

Äkkiähän muutaman patongin tai sämpylöitä tai jotain leipää leipaisee. Sukkelasti vaan tekee taikinan ja vajaan tunnin sisään on tuoretta leipää.

3 desiä vettä, suolaa, sokeria ja hiivaa kulhoon. Taikinakoukut vatkaimeen ja reipas pöläys jauhoja. Toinen pöläys jauhoja ja antaa vatkaimen vaivata. Kolmas pöläys jauhoja ja nepä sitten loppuikin siihen. Mitäs nyt tehdään?

Pottujauhoja? Ei oo. Korppujauhot ei kelpaa. Ruisjauhoja ei oo. Mitään jauhoja ei oo. Kauraryynejä! Joo laitetaan niitä.

Ei kovin hyvältä näytä, mutta taikina ei ainakaan enää ole vetelää. Ei sitä leipoakaan pysty. Lisätään kauraryynejä ja katotaan, mitä tapahtuu. Saattaa käydä niin, että aamupuuron lisäksi aamulla ei ole leipääkään...

Ainahan löysän taikinan voi laittaa vuokaan. Ei ainakaan leviä uuniin. Voitele vuoka ja pölistele kaurahiutaleita.

Ihan hyvä leipä tuli! Paremmin olis noussut, jos olis ollut edes hitusen enemmän jotain jauhoja. Ei tämäkään huono ollut. Nostatus ennen uunia on ajan hukkaa.



lauantai 10. tammikuuta 2015

Halpaa, hyvää, nopeasti

Sienikastike tai -muhennos ja kuoriperunat on minun arkiruokieni aatelia. Sen helpommalla ja halvemmalla ei juuri ruuanlaitosta voi selvitä, jos ei lunta aio syödä. Tämähän valmistaa itsensä hetkessä, kun kokki tuijottaa telkkaria tai tietokonetta. Tänään tuijotin taas Tour de Skitä. Kaikenlisäksi vielä mielettömän hyvää!

Suomalaisten osalta tour on ollut katastrofaalinen. Sairastelujen myötä kisaa jatkaa enää naisissa Saarinen ja Kyllönen. Heidänkin osaltaan tilanne voi muuttua hetkessä. 

Toiseksi viimeisen etapin voitti yllätysnimi Tscharnke. Touria johtaa muutaman sekuntin etumatkalla Petter Northug, kakkosena Sundby ja melkein puolen minuutin päässä Halfvarsson. Sekoiluista huolimatta soisin Northugille vihdoin Tourin voiton. Ikisuosikkini Cologna on  noin 1 min 45 sek. kärjestä perässä. Björgen on ollut täysin ylivoimainen ja voittaa kiertueen, jos ei sairastu.

Sienikastike

Kuivattuja sieniä
sipuli
suolaa
kermaa
voita

Pilko sipuli ja heitä voin kanssa pannuun. Turvota sienet lämpimässä vedessä. Puristele vedet pois ja heitä sipulin kanssa pannuun. Anna muhia miedolla lämmöllä perunoiden kiehuessa. Suolaa ja kerma perään. 

mustatorvisieniä






sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Koukussa guacamoleen

Eilisaamu alkoi karmaisevilla vieroitusoikeilla. Tajusin, etten ole uus-vanhaan koneeseeni asentanut eurosport-playeriä toimimaan ja tour de ski alkaa tunnin päästä. Asennus ei edelliseenkään koneeseen ollut ihan vartin homma, vaikka ongelmitta sillä kertaa onnistuikin. Hommiin vaan ja tunnin jälkeen totesin startin menneen jo ja lähetys ei näy vieläkään. Kaiken piti olla oikein, asennettu ja hienosti, mutta ei vaan toimi. Kaiken ränkkäämisen jälkeen sain lähetyksen näkymään ihan normaalisti firefoxissa, vaikkei sen pitäisi näin helposti onnistua. Naiset jäi näkemättä, mutta mielentyyneys on taas saavutettu.

Jauhojärven tour päättyi ennen aikojaan sairasteluun. Suomalaisilla tuskin on kokonaiskisassa kuin voitettavaa. Iivo Niskanen on tietysti mielenkiintoisin suomalainen. Naiset toivottavasti pystyvät yksittäisillä etapeilla hienoihin onnistumisiin. Kokonaiskisassa todennäköisesti ei parhaiden joukkoon ylletä. 

Naiset aloittivat tourin Oberstdorfissa 3 km ja miehet 4 km:n vapaalla. Björgen oli järjettömän ylivoimainen 10,7 sekuntin erolla ensimmäisellä etapilla. Tänään Björgen vetäisi eron jo toiselle minuutille. Naisten tour taidettiin ratkaista jo prologissa. Ei tuollaista ylivoimaa voi järjellä käsittää...Miehissä sentään on vielä jotain hiihtämistäkin. Colognalle soisin vielä yhden tourin voiton.

Prismassa oli sopuhintaisia avokadoja. Söin niitä jo papuquesadillojen kanssa. Nyt en ole viitsinyt enää edes papuja kaivella. Onnistuin taas koukuttumaan guacamoleen. Quesadilloista yli jääneet tortillaletut pistelin poskeeni ihan vaan guacamolella voitelemalla, vähän juustoa väliin ja uunissa lämmitys. Quacamole sopii myös ruisleivän ja karjalanpiirakoiden päälle, sitä voi syödä lusikalla suoraan kulhosta ja oikeastaan sitä voi laittaa kaikkeen perinteisen ja rajoittuneet dippailun ohella.

Herkullisessa mössössä on vain yksi vika. Napostelen koko ajan jotain.

Ohjeita guacamolelle löytyy yhtä monta kuin tekijääkin. Minun mielestäni avokadon ja valkosipulin yhdistelmä ei tarvitse kuin hieman suolaa ja limen mehua. Toiset jättää valkosipulin pois ja laittaa mm. tomaattia ja chiliä


lauantai 3. tammikuuta 2015

Pähkinänkuoressa



Mitä vuodesta 2014 jäi käteen? No eipä oikeastaan yhtään mitään yhtään missään mielessä. Voisin sanoa, että vuosi ollut varsin matalapaineinen koko matkalta. Valtaisilta katastrofeilta vältyttiin, mutta alusta loppuun hyvin stressaavaa aikaa. Vuosi koostui lähinnä läheisten ja lemmikkien poismenosta, pettymyksistä toisensa perään, taloudellisista huolista ja ihan puhtaasta epäonnesta. Koko vuosi tuntuu menneen jossain epämääräisessä sumussa rämpiessä ja milloin mitäkin asiaa setvien. En mä oikeasti koko vuotta ole ollut erityisen surullinen, väsynyt tai surkea. 

Viime vuotta miettiessä luonnollisesti päällimmäisenä on eniten elämää heilauttaneet asiat. Ilon aiheita oli varmasti paljonkin, vaikkei ne just nyt mieleen erityisesti muistukaan. Toivottavasti alkanut vuosi on edellistä parempi. 

Koko vuosi on kulunut lähinnä töitä etsiessä, turhaan. Toivo on miljoona kertaa herännyt ja hetken päästä ammuttu alas. Töiden hakeminen on oikeasti puolipäiväduunia. 8 tuntia päivässä sitä ei jaksa kukaan tehdä päivästä toiseen. Viilattuun ja valmisteltuun hakemukseen ei yleensä edes vastata "Kiitos, mutta ei kiitos" -kirjeellä. Tismalleen omaan osaamiseen osuviin paikkoihin en edes pääse haastatteluun. En tiedä, mitä oikeasti haluaisivat. Työkokemustahan minulla kuitenkin on n. 15 vuotta. Hantti- ja yleisesti toimistohommiin olen aivan ylikoulutettu ja en myöskään pääse haastatteluun.

Eilen kävin taas vaihteeksi haastattelussa. Haastattelut menee aina hyvin, paikkaa en kuitenkaan saa. Jälleen kerran palaute oli tasan sama kuin aikaisemminkin. Koulutus ja työkokemus on huimaa. Varmasti olisit persoonaltasi sopiva meidän työporukkaan. Me kuitenkin koetaan, että et viihtyisi työtehtävissä kovinkaan hyvin, koska ne on aika rutiininomaisia ja hyvin erityyppisiä kuin aikaisemmat tehtäväsi. 

Oman alan paikoista lopputulos on myös aina sama. Vaikuttavasta kokonaisuudesta huolimatta meidän on vaikea perustella asiakkaalle, miksi heidän pitäisi maksaa 100% työpanoksestasi, vaikka itse kokisimme osaamisesi kokonaisuutta hyödyttäväksi ja erittäin tärkeäksi. 

Opiskelemaan lähtöä on turha kenenkään ehdottaa. Lähihoitajaksi en rupea. Ennestään on jo korkein koulutus, mitä tässä maassa voi suorittaa miltään alalta. Eipähän työt haittaa harrastuksia...

perjantai 2. tammikuuta 2015

Papu-avokado-quesadillat

Tänään oli taas vaihteeksi pettymyksien päivä, mutta siitä enemmän huomenna. 

Ilokseni huomasin Prismassa, että avokadojen hinta on laskenut todella radikaalisti. Alle vuosi sitten verkkopussukka maksoi melkein vitosen, äsken avokadoja sai alle 2 eurolla verkkopussukan.

Menin ostamaan tortillavuokan aineksia, mutta kaupassa vaihdoin lennossa quesadilloihin, kun ne valmistuu niin paljon nopeammin. Yleensä quesadillat lämmitetään paistinpannussa, mutta minä teen poikkeuksetta uunissa. Pannussa kääntäminen on mulle vaikeeta. Uunissa ei tarvii kääntää ollenkaan. Pannussa läpiäisi nopeammin ja isommalle porukalle ei voi uunissa yksitellen lämmittää. Yksin syödessä ainoan voi laittaa uuniinkin. 

Tämä on varsinaista pikaruokaa. Vartissa on varmasti valmista, vaikka uunin kautta lautaselle laittaisikin. Isoista lätyistä tehdessä quesadillat on niin ruokaisia, että itselleni olisi riittänyt puolikaskin. Kokonaisen jälkeen oli vatsa pinkeänä.

Alkunperin olen lukenut Chocochilistä jonkun mustapapuohjeen. Tämä on chocochilin ohjeen ulkomuistiversio. Tarjolle vaikkapa raikkaan salaatin kanssa.

Papu-avokado-quesadillat

1 tölkki papuja
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 avokado
suolaa, chiliä, korianteria, pippuria, inkivääriä
juustoa tai sen vegaanista korviketta
tortilloja

Valuta pavuista neste pois, huuhtele ja riko rakennetta haarukalla. Pilko sipulit ja sekoita papujen joukkoon. Pilko avokado pieneksi ja muussaa osa. Sekoita edellisiin ja lisää mausteet.

Aseta tortilla uunipellille ja juusto tortillan päälle. Suoraan höylällä siivuina arkijuustosta tms. on kaikkein paras. Levitä täyte juuston päälle. Levitä toinen kerros juustoa täytteen päälle ja aseta toinen tortilla päälimmäiseksi. Painele tortillaa varovasti ja paista 225 asteessa kunnes juusto sulaa.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...