banneri

lauantai 6. joulukuuta 2014

Omalla rahalla, itsenäisesti raaka-aineet kustantaen

Lisäsin pienen kuvan oikeaan laitaan jo kuukausia sitten. Postaus jäi roikkumaan luonnoksiin ajanpuutteen ja puhtaan laiskuuden vuoksi. Kaippa tämä aihe sopii itsenäisyyspäivään...

Kuva on lainattu Puutarhan ja Hellan välissä -blogista. Kiitos Ullalle, kun kuvan teit muidenkin käytettäväksi ja sponsoroiduista postauksista keskustelua virittelit. Myös Sauvajyvänen kirjoitti samasta asiasta ja voin allekirjoittaa molempien leidien ajatukset täysin.

Minäkin kuulun siihen lukijajoukkoon, joka on kyllästynyt kaiken maailman kisoihin ja tuote-esittelyihin. Olen lopettanut monien blogien seuraamisen kokonaan, kun sisältö tuntui koostuvan pelkästään eri firmojen ruokakisoihin osallistumisista ja einesten esittelyistä.

Sponsoroidut kutsukisat keskittyy tietyn tuotteen ympärille, eikä ne oikeasti ole edes mitään kisoja. Tarjolla on äänestys ja voittajalle joku palkinto. Todellisuudessa voittaja on aineksen lähettänyt firma, joka on saanut mainoksensa kisaan kutsumiinsa blogeihin ja äänestyksen voittajalla ei ole mitään väliä.


Hetken aikaa oli hauska seurata blogeissa pyöriviä kampanjoita ja katsoa, miten erilaisiin resepteihin osallistujat päätyivät. Se hetki ei ollut kovin pitkä ja meni jo hyvän aikaa sitten. Eikä ne reseptitkään kovin omaperäisiä aina ole. Valitettavan usein saman reseptin löytää isommista englannin kielisiltä reseptisivustoilta muutamat mausteet ja yksi raaka-aine vaihdettuna.

Tuoreimpia blogikirjoituksia tykkään seurata top100ruokablogit-sivustolta, mutta usein se aiheuttaa lähinnä masennusta. Yhdellä vilkaisulla voi todeta, että tällä viikolla Valio on suunnannut markkinointibudjetistaan siivun sitruunan makuiseen voihin. Eikö löydy mitään muuta lukemista?

Ymmärrän kyllä oikein hyvin, että kirjoittajat itse varmasti kokevat erilaiset kisat ja yhteistyöt hyvinkin inspiroivina ja reseptien suunnitteluun, valmistukseen ja valokuviin käytetään valtavasti aikaa. Jatkuvat mainospostaukset on varmasti suoraa seurausta yritysten tämän hetkisestä innosta tehdä blogimainontaa. Harva varmaan osallistuu yhteistyöhön, jota ei tunne omakseen.

Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset saa harrastuksestaan vähän rahaa. Päin vastoin olen ylpeä niiden puolesta, jotka ovat voineet harrastuksestaan luoda elinkeinon ja ruvenneet päätoimisiksi yrittäjiksi! Nykyisessä taloustilanteessa ja YT -uutisten keskellä on mahtavaa, että jotkut pystyvät tekemään uusia aluevaltauksia ja luomaan uusia tapoja työllistää itsensä ja mahdollisesti muitakin mm. kirjapaino, www-sivujen suunnittelu... Useimpien päätoimisten yrittäjien työ on läpinäkyvää. Mainokset on sivustolla näkyvästi esillä ja yhteistyö kulloistenkin firmojen kanssa on selvää. Kaupallisia portaaleja en kuitenkaan seuraa ollenkaan.

Mainostus Yhteistyö blogien kanssa on nyt yritysten mielestä kannattavaa ja moni firma haluaa näkyvyydestä osansa. Valitettavasti mä en halua lukea sitä sisältöä. Mä pidän elämänmakuisista blogeista, joissa on muutakin turinaa kuin sponsoroidun raaka-aineen ympärille tehty resepti. Satunnaiset yhteistyöpostaukset ei minua häiritse, mutta valitettavan moni entisistä suosikeistani on lähtenyt mediatalojen, puolivalmisteiden ja/tai muiden kotiin toimitettujen raaka-aineiden lähettiläiksi.

Itse teen yhteistyötä yhden yrityksen kanssa, koska olen kokenut sen mielekkääksi. Oma yhteistyöni rajoittuu lähinnä (keitto)kirjoihin ja itselleni koituva hyöty on parinkympin kirja. Jokainen tässä blogissa käytetty ruoka-aine on omalla rahalla tarjousten perässä juosten ostettu. Minä en voi hyvällä omatunnolla postata raaka-aineesta, jota en kaupassa omaan kärryyni laittaisi kuitenkaan. Tottakai uutuustuotteita olisi kiva kokeilla, mutta ilmaisia lounaita ei ole.

Keittokirjoista on helppo kirjoittaa ilman ns. ideologista ongelmaa. Joko kirja on mielenkiintoinen tai ei ole. Joko se sisältää kotikeittiössä kohtuullisilla kustannuksilla valmistettavia ruokia tai reseptiikka sisältää aineita, joihin minulla ei ole varaa. Joko kuvitus herättää ruokahalun, pistää vatsan kurnimaan ja herättää mielihaluja kokeilla useampaa reseptiä tai sitten ei.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jotta vesittäisin tämän postauksen tehokkaasti, huomenissa luultavasti tuuttaan interwebbiin sponssatun postauksen!


8 kommenttia:

  1. Ajatuksia herättävä kirjoitus:) Minähän asun niin kaukana etten edes voi oikein tuollaisissa olla mukana;olen sitten Suomessa ollessa päässyt muutamaan tilaisuuteen ja minulle on jopa 2 kertaa lähetetty keittokirja tänne pitkälle saakka.Mutta jos asuisin taas Suomessa.....minusta olisi mukavaa kokeilla uusia elintarvikkeita ja kokkailla niistä,joten ehkä olisin mukana..Tosin en edes käytä puolivalmisteita joten en ehkä sellaisia huolisi..tottahan se on että elintarvikeyrityksille blogit ovat hyvä ja edullinen tapa mainostaa ja nehän tuosta saavat sen suurimman hyödyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisko kuitenkaan sen arvoista, että muutamia elintarvikkeita vastaan suunnittelet, kokkaat, kuvaat ja julkaiset? Tiedän, että osa isojen kävijämäärien blogeista saa sapuskoitten lisäksi ihan riihikuivaa rahaakin. Väittäisin, että suurimmalle osalle rahaa ei kylkiäisenä kuitenkaan tule.

      Poista
  2. Kiitos hyvästä kirjoituksestasi. Siinä kohtaa, kun itse aloin yhteistyökutsuja saada, pohdin kauan, haluanko olla niissä mukana. Valitsin sitten kultaisen keskitien ja osallistun vain sellaisiin kampanjoihin, jotka tuntuvat itsestä mielekkäältä ja sellaiset, jotka sotivat omaa ajatusmaailmaa vastaan, hylkään suosista. Ja kyllä mun täytyy myöntää, että näin olemattomalla eläkkeellä kituuttaessa on ihan kivaa saada joskus jotain. 99,9% käyttämistäni aineksista on kuitenkin omalla rahalla ostettuja. Yhteistyökutsuja tulee hirvittävän harvoin, joten silläkin niiden osuus blogin sisällöstä on olematon.

    Ymmärrän ja kunnioitan niin heitä, jotka mainonnasta kieltäytyvät, kuin myös niitä, jotka siinä haluavat olla mukana. Jos mainostettava asia on aivan blogin aiheen vierestä, niin sitten juttu jää lukematta.

    Oikein hyvää itsenäisyyspäivää myös sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän ne satunnaiset ketään haittaa. Enemmän kai se ärsytys tulee silloin, kun huomaa, että samaa asiaa mainostaa 20 blogia ja kaikki on saaneet ohjeet julkaista postauksen samana päivänä. Yleensä se on se päivä, kun olisi aikaa notkua koneella ja lukea blogeja ja ulkonakin sataa, ettei ole mitään muutakaan tekemistä.

      Poista
  3. Kirjoitin aiheesta vajaa kaksi vuotta sitten ja kyllä ruokablogimaailma on muuttunut siitäkin ajasta vielä kaupallisempaan suuntaan.
    Nykyisin mielipiteeni on se, että kukin kirjoittaa tavallaan. Meille on mainoskielto postilaatikossakin ja tietokoneessa Adblock, joten voin jättää mainospostaukset lukematta, samoin sellaiset blogit, joissa iso osa jutuista on sponssattuja.
    Mulla on mailiosoite hieman piilossa (toki se on helposti arvattava), joten yhteistyöpyyntöjä ei tule kauhean usein. Vain yhdestä kieltäytyminen on hieman sattunut (se ei liittynyt ruokaan). Haluan edelleenkin kirjoittaa siitä mistä haluan, kehua ja haukkua tuotteita ja palveluja jos on tarvetta.
    Sitä perustelua sponssikirjoituksille, että (ruoka)bloggaamiseen menee aikaa ja rahaa, en ole koskaan ymmärtänyt - eiköhän meistä jokainen syö joka päivä ja harrastukset nyt yleensä maksavat jotain ja vievät aikaa. Jälkimmäinen kai on harrastuksen yksi tarkoituskin.
    Uups, tulipas taas avauduttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota aikaa ja rahaa en ole minäkään koskaan tajunnut. Ei tarvii ostaa kalleinta ja hienointa. kun kaupassa käy. Syötävä on kuitenkin ja ruuanlaittoon käytetyn ajan voi valita sen mukaan, onko sitä sunnuntaina 7 tuntia ja tiistaina puolituntia.

      Sen verran työlästä ja aikaa vievää kuitenkin, että muutaman maustetun kerman takia en jaksaisi ruveta miettimään, mihin sapuskaan ne kippaan, koittaa saada tähän aikaan vuodesta edes siedettäviä kuvia ja kirjoittaakin jotain tolkullista.

      Poista
  4. Omalla rahalla. Kyllä. Yksi yhteistyökuvio on harkinnassa, mutta sitä ja sen ehtoja vielä mietitään ja se toteutuu ehkä mahdollisesti joskus ensi vuonna, sikäli mikäli. Muuten meille osoitetut yhteistyöpyynnöt menevät useimmiten hukkaan.

    Suomessa blogimainonta tulee mainostajalle todella halvaksi, eikä bloggaaja itse välttämättä edes huomaa, miten häntä käytetään hyväksi. Tai ehkä tuolloin, saadessaan yhteistyöpyynnön, jotkut tuntevat itsensä todella tärkeiksi? Me emme kuitenkaan ihquta jonkun uuden juoman ihanuutta muutaman siiderin hinnalla. Emme suostu lietsomaan GMO-hysteriaa, vaikka saisimme ihan ilmaiseksi gmo-vapaalla rehulla ruokitun possun joulukinkun. Sen gmo-rummutuksen takia en tosin osta muutenkaan kyseisen firman tuotteita. Emme käytä valmistuotteita, joten miksi bloggaisimme mainoksia jollekin ”Kaadapurkistasuoraanruokaan”-kastikkeelle. Kilpailuihin voimme ehkä joskus ottaa osaa, mikäli reseptin aihe sopii aikatauluumme.

    Erityisesti yököttää sen tyyppiset yhteydenotot, joissa bloggaajaa nuoleskellaan pahemmin kuin suomalaispoliitikot YYA-aikaan itänaapuria. Tekstiä sähköpostista:
    ”olen seurannut blogiasi jo tovin ja haluan ihan ensimmäisenä kiittää sinua upeista resepteistä ja loistavista vinkeistä. Olen henkilökohtaisesti kokeillut niitä kymmeniä ja aina ollut innoissani uuden oppimisesta.”
    …lässynlässyn…
    ”Mutta asiaan: kehitämme tällä hetkellä uutta internetpalvelua yksityisille ja liikunnanalan ammattilasille. Palvelussa tarjoamme valmiita reseptejä ruokavaliosuunnittelun tueksi. Tavoitteina ihmisillä voi olla painonpudotus, proteiinin ja kasvisten lisääminen tai yksinkertaisesti uusien ruokaideoiden saaminen terveellisen elämän tueksi.”
    höpöhöpö jne…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tismalleen näin. En ole 10 vuoteen seurannut freelancereiden palkkioita. Jos mahdollisesti ihan kiinnostavasta tuotteesta neuvotellessa ilmoittais ihan asiallisen summan jutun pituudesta, reseptin kehittelystä, valokuvista ja kuvan muokkaamisesta, vastapuoli varmaan putois tuoliltaan. Ihan puhdasta hyväksikäyttöähän suurimmaksi osaksi on.

      Opiskeluaikoina kirjoittelin it-alan lehtiin ja sopimukset ei syntynyt ihan sillä, että lähetetään yks sähköposti ja laatikollinen kirjoja tai ohjelmistoja postiin. Ei tarvinnut naputella ainuttakaan merkkiä rakkaudesta tietotekniikkaan :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...