banneri

tiistai 23. syyskuuta 2014

Kyläkaupan idylliä

Kyläkauppaan liittyy mielikuvissa tiettyä maalaisromantiikkaa ja idyllisyyttä. Mielikuvissa pienessä kyläkaupassa asiakkaita palvelee rempseä kaikki kyläläiset ja mökkiläiset tunteva kauppias tai hänen vaimonsa. Valikoima koostuu lähitilojen tuotteista ja ilmassa leijuu tuoreen leivän ja vastajauhetun kahvin tuoksu.

Muutamia vuosia sitten mökkikylän lähellä oli vielä aito kyläkauppa. Mökkikylän kauppias ei koskaan tarjonnut ei oota, jos kysyi jotain laillista tavaraa. Mitä ei hyllystä löytynyt, sitä toimitettiin seuraavana päivänä. Isommat toimitukset vaikka kotipihaan asti. Jos halusi ostaa television, kauppias haki sen lähimmästä kodinkoneliikkeestä ja kantoi olohuoneeseen asti.

Pikkuliikkeessä oli aina kesäisin ruuhkaa ja asiakkaita. Kauppias tunsi kaikki asiakkaansa vuosien ja vuosikymmenten takaa. Siinä kaupassa ei tarvinnut jonottaa jäätelö käteen sulaen. Sen sai kaikessa rauhassa mennä syömään ulos ja vanhemmat maksoi muiden ostosten yhteydessä. Pelkän jäätelön halutessaan voi ohittaa koko jonon ja pudottaa kolikot kassalla olevaan kuppiin.

Kauppiaan eläköityessä paikalliset järjestivät juhlat ja kemut oli paikallislehden pääuutinen kokonaisella aukeamalla. Muuta en jutusta muista kuin, että kauppiaalla ei ollut varastelusta johtuvaa hävikkiä. Kauppiaan mielestä häneltä ei tavaraa varastettu, koska hän luotti asiakkaisiinsa ja asiakkaat käyttäytyivät luottamuksen mukaisesti. Bensatakit ei koskaan olleet yöllä lukossa 90-luvulla. Yön aikana saattoi kadota muutamia kymmeniä litroja bensaa, mutta aina seuraavana päivänä joku tuli yöllä ottamansa bensan maksamaan.

90-luvun laman aikaan koko kunnan työttömyys oli tapissa ja ihmiset odottivat päivärahojaan kuukausia. Jokunen kävi ruokaa kysymässä velaksi ja sitä sai, vaikkei kaupassa tilejä varsinaisesti ollutkaan. Ensimmäisestä päivärahasta kyselemättä jokainen tilille ostanut maksoi velkansa.

Nuorisosta kauppiaalla ei ollut mitään pahaa sanottavaa. Ei pikkulapsesta asti tunnetut teinit varasta, eikä riehu. Nuorison kanssa pikkukylällä pärjää ihan kuten aikuistenkin. Kohtelee heitä täyspäisinä maksavina asiakkaina. Kuitenkin sillä varauksella, että mopopoikia voi aina pyytää nostamaan tai kantamaan raskaita tavaroita, joihin omat voimat ei enää yksin riittänyt.

Lapsuuden kotikylälläni oli aikoinaan 3 kauppaa. Oli lihatiskit, kalatiskit ja tuoretta vastaleivottua leipää. Tänä päivänä kylällä on yksi Siwa. Kyläkaupan valikoima koostuu pääasiassa halvasta lagerista. Kaljan lisäksi sieltä saa muutamia valmisaterioita, makkaraa, maitoa, vessapaperia ja vaippoja. Elintarvikevalikoima on suorastaan surullinen.

Kävin viikonloppuna kotikyläläni kaupassa ajatuksella, että laitetaan sitä, mihin löytyy aineet kohtuulliseen hintaan. Pienessä kyläkaupassa maustehyllyä etsiessä mietin, että miten autottomat ihmiset pärjää kylällä nykyään. Naapurikylässä on iso S-marketti ja kaupungissa on tietysti marketteja useampiakin. Ikääntyneempi väki joutuu tyytymään siihen, mitä hyllystä saa. Muuttotappiokylältä nuorempi väki on joutunut lähtemään töiden perässä ja monellakaan ei ole lähisukua käymään tai käyttämään isommassa kaupassa.

Tämä tuli mieleeni, kun kotikylän Siwassa kuulin mökkikylän kauppiaan menehtyneen :(

Onko perinteisiä ketjuun kuulumattomia pikkukauppoja enää missään? Ketjuun kuulumaton voi ottaa valikoimaan, mitä haluaa ja myydä mitä haluaa. kotikylämme Siwassa mikään ei kuulu valikoimaan, eikä sitä saa tilaamalla. Kaikki on ylhäältä ohjattua ja määrättyä.

Olisin lisännyt tähän kuvan mökkikylän kaupasta, mutta en ole koskaan sellaista ottanut :( 

3 kommenttia:

  1. Meillä on oma kyläkauppa vielä:) Ja koitan siellä käydäkin mahdollisimman usein.

    VastaaPoista
  2. Rita on huippukauppa! Siellä jauheliha jauhetaan edelleen ihan silmien edessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Sinne voi tilata myös muita lihatuotteita, lampaanpotkia ja sen sellaista :D Ja sinne tule Uuraisilta hyvää ruisleipää. Ja voi sieltä kaljaa ja makkaraakin ostaa!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...