banneri

torstai 4. syyskuuta 2014

Blogikoti reality


Lautasen kuvaaminen on aika armollista. Kuvankäsittelyssä voi vielä rajata taustalle jääneitä asioita, joita ei halua paljastaa. Blogin perusteella varmasti jokaisesta kirjoittajasta saa aika kaunistellun kuvan. Kukapa tiskikasoja, pölypalloja ja Aku Ankkoja vessassa viitsisi esitellä tai edes jatkuvasti sotkuisia kuvia katsella. Minä ainakin haluan katsoa kivoja selkeitä kuvia kiinnittämättä huomiota sotkuun taustalla ja lukea pääosin onnistuneista tekeleistä.

Nappasin idean Liemessä-blogista. Lähtekääs nyt muutkin mukaan ja paljastakaa sotkunne ja huonot tapanne!

En ole juurikaan kotiani esitellyt. Enkä tee sitä nytkään kuin muutaman inhorealistisen yksityiskohdan osalta. Minulla on lemmikkejä ja niiden olemassaolon havaitsee, vaikkei ne olisi edes kotona. En kuitenkaan asu kennelissä, vaikka karvaa, kuraa ja nenän jälkiä kaikkialta löytyy ja lemmikit saavat nukkua sängyssä.

Minulla on kissa. Hän on ekohenkinen vanhapoika, joka arvostaa kierrätystä ja pitää pahvilaatikoista. Hänen erikoisalaansa on ystävieni vanhojen nojatuolien kierrätys. Ostetut raapimispuut tai tolpat eivät ole koskaan tätä poikaa kiinnostaneet. Nojatuolin repimisestäkin olen kieltänyt ja suihkepullolla uhkaillut tuloksetta. Vuodessa tuoli kuin tuoli on tämän näköinen. Herralla on realistisesti elinaikaa maksimissaan 10 vuotta. Siinä ajassa ehtii tuhoamaan vielä ainakin 5 tuolia.

Tuoli, jossa en ole koskaan istunut. Toimii erinomaisena romunkerääjänä ja puoliksi pidettyjen vaatteiden säilytyspaikkana.

Kullanmuruni myös mielellään katselevat ulos ikkunasta. Ei nolota yhtään tunnustaa, etten ole pessyt keväällä ikkunoita, siksi ne on noin harmaat. Takaa näkyy parvekelasien kaihtimet. Nenällä ikkunan tökkiminen on myös mukava harrastus.

Elä hinkkaa ruutua. Paska on kuvassa.

Söisin mielelläni papuja enemmän kuin niitä vatsaan päätyy. Liottamisineen ja keittämisineen pavut ovat aika aikaa vieviä ja pyrin keittämään ne etukäteen esim. telkkaria katellessa. En edes kehtaa kertoa, montako Ikean kattilaa papuja keitellessä on mennyt pilalle. Vähän taas unohdin... Olen oppinut käyttämään munakelloa ja sitä nykyään päivällä käytänkin. Illalla myöhään ei voi. Jostain syystä koira saa raivarin munakellon äänestä ja haukkuu aivan kurkkusuorana ennenkuin sen saa hiljaiseksi. Näitä paahtaessa en laittanut kelloa päälle ja kaikenlisäksi vielä nukahdin.

Paahdettuja papuja anybody?

Yhdessä asiassa äiti on epäonnistunut kasvattajana surkeasti! Yrityksen puutteesta tämä ei ole jäänyt kiinni. Jokaisessa meissä on huonot puolellemme.

What would Macgyver do?


4 kommenttia:

  1. Täältä olisi saanut muuttosiivoojan jälkeenkin aikamoisia otoksia. Jokusen tunnin olemme jynssäänneet ja korjanneet rempallaan olevia juttuja. Kahden aikuisen lemmikintön (yyhhh, ehkä mulla joskus on koir(i)a tai kissa...) on helppo pitää siistissä kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ota kissa tai koira :) Sotkeehan noi, mutta on niistä monin kertaisesti iloakin :)

      Poista
  2. Hauska! Mun pitäisi varmaan kuvata musta mattoni,joka on täysin beigen värisen koirani karvoissa;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei oo mattoja :D Mattojen laittaminen lattialle on varma tapa saada jollekin elukalle vatsatauti. Eikä tarvii hinkata imurilla.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...