banneri

lauantai 30. elokuuta 2014

Aivan fantastinen päivä!

Heräsin aamulla varsin aikaisin, täysin pirteänä ja jotenkin oli poikkeuksellisen hyvä fiilis aamusta asti. Erittäin kiva päivä tästä tulikin!

Kyselin tuttavalta aikaisemmin, jos pääsisin joskus sienimetsään mukaan poimimaan mustatorvisieniä. Mulle torvisienet on harvinaista herkkua. Kertaakaan en ole löytänyt niitä itse ja vain pari kertaa olen saanut kavereilta. Tuttava soitti aamulla. Sieniretkeä olisi tarjolla iltapäivällä.

Meillä oli aivan loistava reissu! Itse en varpujen seasta torvisieniä olisi löytänyt. Tuttavallani on niin nokkela koira, että se löytää kyllä! Koira on täysin itseoppinut sienikoira. Se etsii torvisienet, kantarellit, suppikset ja lampaankäävät. Se pentuna alkoi tuijotella sieniä ja heilutella häntää ihan vain siksi, että omistaja ilahtui sienistä aina niin paljon. Nyttemmin koira juoksenteli meidän edellä, pysähtyi nuuskimaan ja heilutti häntää. Silloin lähdettiin katsomaan, miten hienoja sieniä se oli löytänyt.

Reilu pari tuntia käveltiin metsässä. Metsä on aivan kaupungin vilkkaimpien ulkoilureittien lähellä. Metsä on pieni ja sitä ympäröi asutus. Ketään ei tullut vastaan, oli hyvin hiljaista. Korppi raakkui jossain vaiheessa, kun juotiin välillä kahvit.

Saaliina oli 2 muovikassillista isoja torvisieniä. Kotiutuessa ehdin vielä katsomaan Vueltan loppua. Voittaja oli jo tullut maaliin aikaisemmin. En todellisuudessa tiedä, kuka etapin voitti tai mikä on tilanne.

Sienissä on melkoinen siivoaminen, kun niitä on tollanen määrä. Mikäs sen mukavampaa kuin katsoa suomi-ruotsi-maaottelua ja putsata sieniä roskista. Määrä meinaa olla kuivattavaksi aika mahdoton. Näin pienessä asunnossa kuivauspaikkoja ei vaan hirveästi ole. Kaikkiin mahdollisiin paikkoihin olen niitä jo levitellyt. Toiset ahkerat pistää ompelulankaat ja ripustelee langoissa kuivamaan. Minä olen ihan liian laiska sellaiseen.

Maanantaille on sovittu jo seuraavan kaverin kanssa sienireissua ja tiistaille toisen. Tateista tällä hetkellä eniten haaveilen. Torvisienet oikeastaan riittäis, jos noi kuivaa siististi homehtumatta. Suppiksia tulee myöhemmin ihan varmasti niin paljon kuin viitsin poimia ja siivota. Kantarelleja en ole löytänyt, kun ei täälläpäin ole tietopaikkoja.

Haperot ja rouskut on mulle tuntumattomia. Karvasienen ja kangassienen tunnistan. Mä en luota kykyyni ryöpätä, vaikka joku taitavampi mulle sienet tunnistais. Jätän haperot ja rouskut muille.

Ilta vielä huipentuu Suomen ensimmäiseen peliin koripallon MM-lopputurnauksessa! Huikeeta! Yhdysvaltoja vastaan ei ole kuin voitettavaa. Toivotaan hyvää peliä, hienoja tilanteita ja paljon onnistumisia. Voittoon ei realistisia mahdollisuuksia ole, mutta tietysti yllätystä salaa kuitenkin toivoo.


Pieni osa siivottuna


7 kommenttia:

  1. Jos joku aihepiiri on minulle vieras, niis sienet ovat sellainen! Tunnen vain myrkkisieniä... :/ Toisaalta sekin on hyvä.

    VastaaPoista
  2. Torvisienet, kantarellit ja suppikset on helppoja ja varmoja. Niitä ei voi sotkea mihinkään muuhun ja ovat raakana syötäviä.

    Sun täytyy lähtee suppisaikaan mun kans mettään. Keräämiseen tulee himo :D

    VastaaPoista
  3. Me ei olla nähty yhtään torvisientä tänä vuonna ja kanttarellejakin vain muutama. Tatteja ja haperoita sen sijaan on valtaisat määrät. Me ryöppäämme kangasrouskuja 10 min, karvarouskuja 2x5 min: sienet kiehuvaan veteen, keiton jälkeen siivilään ja huuhtelun jälkeen rasiaan ja pakkaseen ja kokkaukseen (toiseen kertaan keitettäessä vaihdetaan vesi). Sienestys on kyllä mukavaa touhua. Saalista tahtoo kertyä paljon yli oman tarpeen, tänään veimme ystäville kasan herkkutatteja ja isohaperoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millasessa maastossa herkkutatit viihtyy? Saatanhan mä ettiä ihan vääristä paikoista.

      Torvisienet on laajavuoresta. Eihän noita löydä, jos liikkuu. En ois löytänyt ettimälläkään, jos ei ois ollut koiraa mukana.

      Poista
    2. Laajavuoresta mekin olemme saaneet joskus jättisaaliin torviksia, se paikka vain jäi hakkuun alle (kuten siellä niin moni asia). Herkkutattiahan kasvaa täällä kahta versiota: kuusen- ja männynherkkutatti. Jälkimmäistä löytyy pääasiassa kuivilta mäntykankailta (joita on esim. Laukaan suunnalla), edellistä monenlaisista metsistä ja polkujen varsilta, kunhan vain on kuusia.

      Poista
  4. Mahtava saalis. :) Harmi kun kanttarelleja, suppiksia ja mustatorvisieniä ei täällä Oulun seudulla juuri löydy, tatteja sitäkin enemmän.

    VastaaPoista
  5. Ei meilläkään kotona suppikset tai torvisienet kasva, vaikkei ihan Oulun korkeudella asti asuttukaan. Sääli, kun noi ois niin helppoja kerätä ja ei voi sekoittaa mihinkään myrkylliseen.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...