banneri

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Hölmön hamsterin henkilökohtainen marjahaaste

Tänään eletään huhtikuun 6. päivää. Pakastin on edelleen puolillaan marjoja, joita taas poimin talven varalle. Kovinkaan montaa marjaa en ole talven mittaan syönyt. En käsitä, miksi marjoja pitää hautoa koko talvi pakastimessa raskimatta syödä. Ihan kuin ne olisi maailman ainoat mustikat ja mansikat, joita täytyy varjella ydintalven varalle.

3 kuukauden päästä alkaa mansikan pakastus ja mustikatkin olla kypsiä. Kesällä vedetään hirmuista kyytiä pakastinta tyhjäksi, että seuraava sato mahtuu tilalle. Eihän tässä ole mitään järkeä! Ei, vaikka olen omin pienin kätösin mustikat metsästä noukkinut ja siivonut ja pakastanut. Syötäväksi kai ne keräsin, en pakastimessa haudottavaksi.

Perinteistä kesäkuun marjansyöntiurakkaa helpottaakseni heitän itselleni henkilökohtaisen haasteen. Pakastimesta syödään pussi marjoja viikossa. En juurikaan harrasta leipomista, mutta puuron ja rahkan seassa marjat maistuu oikein makoisilta.

Tämä haaste alkaa huomenna ja jatkuu niin pitkään, että pakastin on marjoista tyhjä. Aloituspäivä on siksi huomenna, että äsken sulamaan nostetut mustikat on jääkaapissa umpijäässä.

Haastan marjahaasteeseen kaikki muutkin hamsterit, jotka eivät raski syödä vaivalla keräämiään marjoja.

Kuva varastettu wikipediasta

2 kommenttia:

  1. Meillä ei ole marjaongelmaa siltä osin ettei tulisi syötyä. Muutama litra menee joka päivä - vähän yritän välillä piilotella lapsilta lakkoja ja laittaa mustikoita eturiviin :)
    Tyrninmarjat ovat ainut hiukan haasteellinen yhtälö. Parhaiten uppoavat marjapuurona. Nuorimmalle tyttärelle olen saanut ne ylipuhuttua hiusvitamiinina ja hän syö kyllä rasian siltäänkin.
    Neljä arkkua (isoa) latasin täyteen viime kesänä. Kolme marjoja ja yksi omppumehua. Tasaiseen tahtiin ovat tyhjentyneet.
    Marjat ovat siitä jännä juttu, että niidenkin käyttöön pitää oppia. Kun niistä tulee rutiini, ei ilman voi enää olla. Viime vuosina oma maku on oppinut mustaherukkaan siltään - ennen sitä ei tullut syötyä, nyt se loppui ensimmäisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä poden jotain outoa huonoa omaatuntoa, kun sulatan mustikkapussin johonkin arkiseen rahkaan. Rahka on liian arkista ja helppoa ja siihen voisi käyttää säilykeananastakin. Tiedän, että tää on jo sairasta. Ihan kuin marjojen käyttämiseen mitään ihmeellistä ja hienoa leipomista pitäis olla.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...