banneri

torstai 2. tammikuuta 2014

Virkkaa, kunnes rannetta pakottaa

Joulun pyhinä näppäimistöön kiinni kasvaneet sormet on irrotettu ja jatkuvasti ruutua tuijottavat silmät on suunnattu toisaalle. Hieman on ollut tekemisen puutetta, vaikka lukemattomien kirjojen pino on vajunut parin opuksen päivävauhtia.

Tiskirättejä neuloessa muistin, miten kivaa käsitöiden teko oikeastaan onkaan. Pikkukylältä ei normaalisti saa mitään käsitöihin viittaavaakaan ja lapsuudenkotini lankavarasto koostuu valkoisesta ompelulangasta ja parista neulasta. Äitini ei todellakaan ole mikään käsityöihminen.

Kylän ainoassa kaupassa käydessä huomasin suurekseni ihmetykseksi, että valikoimaan on jossain vaiheessa syksyä kuulunut villalanka ja neonväriset virkkuukoukut. En osaa virkata, mutta ostin kuitenkin eurolla koukut ja 2e/kerä Novitan Impivaara-sukkalankaa.

Virkaaminen oli huomattavasti vaikeampaa kuin neulominen. Suurin vaikeus oli pitää työ oikean levyisenä. Neuloessa silmukat on jotenkin paremmin laskuissa. Ohjeistakaan en tajunnut oikein mitään, mutta ei näyttänyt tahtia haittaavan.

Neljässä illassa syntyi 1,6 metriä pitkä huivi. Alkuperäinen ohje on Novitan sivuilla.



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...