banneri

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulukalentereiden ensimmäiset luukut auki

Joulukalenteria tästä blogista ei löydy, sillä ainakin Herkku ja Koukku sekä Vatsasekaisin Kilinkolin hoitavat homman tyylillä. Suosittelen! Molemmat julkaisevat uuden luukun päivittäin.

Kuva: http://www.freedigitalphotos.net/

Tykkään kynttilöistä ja mielelläni niitä polttaisin. Tänään päätin sytyttää adventtikynttilän, koska vihdoin voin niin tehdä. Sisällä en kynttilöitä uskalla polttaa minkäänlaisissa tuikuissa tai astioissa. Nämä karvaiset toverini ovat sen verran epäluotettavia asuinkumppaneita, että vahingossa saavat hetkessä pudoteltua tavaroita, joita ei ole pultattu mihinkään kiinni. Luultavasti huoleni on ihan turha, mutta en ota riskiä hetkessä roihahtavasta tulipalosta.

Lasitettu parvekkeeni on ehdottomasti tämän asunnon helmi! Viime kesäksi en kerinnyt sinne pientä puutarhaa istuttaa myöhäisen muuton vuoksi. Lyhtyjä vihdoin voin laittaa oskarin oksaan ja pöydälle :)

Tällä kertaa päädyin kuvapankista otettuun kuvaan. Ihanalla parvekkeellani on pyykit kuivamassa. Juu, kuivatan ulkona pyykkiä talvellakin. Pakkasta ei nyt ole, mutta pakkanenkin haihduttaa vettä ja jäätyneetkin pyykit kuivavat kyllä ulkona. Aikaa se vie ja rutikuivaksi niitä ei ulkona saa, mutta enimmät haihtukoot ulos.  Varsinkin lakanapyykin pakastan oikein mielelläni ennenkuin siirrän sisälle viime kuivahdukseen.

Joulukuun ensimmäinen päivä, joulukalenterin ensimmäiset päivät ja ensimmäinen adventti. Vuosi pistettiin Murusen kanssa eilen pakettiin. Seuraavalle vuodelle punotaan uusia juonia pari kuukautta. Tavoitteet jäi suurilta osin saavuttamatta, mutta se ei ole missään määrin Murusen vika. Me ei koirakkona onnistuttu oikeissa paikoissa, kisattiinkin todella vähän ja ohjaaja tyri liian monta kertaa. Murusessa ei ole mitään vikaa. Se osaa asiat ja minä olen sille osannut ne opettaa. Valitettavasti en pystynyt antamaan sille mahdollisuutta näyttää todellista osaamistaan. Onneksi KultaRakas ei ymmärrä tuloksista mitään :)

Ainut saavutettu tavoite oli SM-kisaan osallistuminen. Osallistumiseen oikeuttava tulos saatiin ensimmäisestä kisasta. Ihmettelen itsekin, miten tulos tuli niin helposti ja rennolla fiiliksellä. Kisaan mennessä tiesin, että tämä on meidän ainut mahdollisuus tehdä tarvittava tulos. Autottomana emme voi viikonloppu toisensa perään metsästää tarvittavaa tulosta, vaikka aikaa tuloksen tekemiseen olikin reilusti vielä ensimmäisen kisan jälkeen. KultaRakas täräytti sellaiset pisteet tauluun, että veti murskavoiton kotiin. Palkinnotkin oli poikkeuksellisen hyvät :D

Sen jälkeen sitten alkoikin alamäki. Tyrittiin SM-kisoissa vuorotellen ja suoritus oli huonoin ikinä. Tavoitteena ei ollut sen enempää kuin ehjä kokonaisuus, pisteistä viis. Kisat päättyi keskeytykseen. Ei ollut mitään järkeä jatkaa. Stadionilla ilma oli helteinen ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Säälin Murusta sen verran, että keskeytin puolessa välissä. Ehjään kokonaisuuteen ei enää ollut mahdollisuutta, joten miksi kiusata koiraa hirveässä helteessä, kun sen voi viedän varjoonkin ja kastella. Murunen rakastaa tekemistä, mutta toisinaan täytyy päättää sen puolesta.

Loppuvuosi ei mennyt yhtään paremmin... Ens vuonna sitten uuteen nousuun. Rakas on paras, vaikka yhdessä ja vuorotellen on vähän mokailtukin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...