banneri

torstai 28. marraskuuta 2013

Köyhät ritarit goes bacon, cheese and guacamole

Köyhät ritarit on yleensä makea jälkiruoka, joka valmistetaan kuivahtaneesta ranskanleivästä tai pullasta. Suolaisena en ole ennen kokeillut, mutta toimii! Joku muu yhdistelmä varmasti vielä paremmin.

Tyttöjen illan jäljiltä jäi guacamolea, valmiiksi paistettua pekonia ja ranskanleipää. Ulkona on järkyttävän liukasta ja kotiutuessa ei todellakaan tee mieli ruveta miettimään mitään kovin monimutkaista tai pitkään hauduteltavaa ruokaa. Kuivat kengät jalkaan ja peiton alle jonkun herkkuannoksen kanssa ja elokuva pyörimään. Jämät täytyy jokatapauksessa syödä joskus pois, joten aloitetaan tänään.

Köyhiä ritareita varten siivuta leipä lautaselle ja kaada lautaselle maitoa. Viipaleet voi liottaa myös maito-muna-seoksessa, jollon ne pysyvät paremmin kasassa paistettaessa.

Guacamole syntyy avokaadoista, valkosipulista, ripauksesta suolaa ja sitruunamehusta. Sauvasekoittimella tohjoksi ja se oli siinä.

Hattua vaille
Paistoin leipäpalat päältä rapeiksi molemmin puolin sekä pohjat että kannet. Pohjat jätetään pannuun, päälle lisätään juustosiivu, paistettua pekonia ja guacamolea ja laitetaan hattu päälle. Paistetaan hetki ja käännetään.

Kummallisesta yhdistelmästä huolimatta pekoni ja avokado toimii yhdessä.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki...

Mä en ole laittanut aamupalaa kummempaa ruokaa kahteen viikkoon. Marraskuu on tyypillisesti sellainen kuukausi, ettei juuri tarvitse kaupassa käydä tai keittiössä pyöriä. Marraskuu on pikkujoulujen ja yhdistysten vuosikokousten aikaa.

Pariin viikkoon on mahtunut kolmet pikkujoulut ja neljä kokousta. Ryyppääminen ja rymyäminen on jo vuosia sitten vaihtunut harrastusporukoiden riemukkaisiin illanviettoihin ruokaravintoloissa. Kokouksista luonnollisesti olen kantanut ylijäämätarjoilut kotiini ja elänyt niillä :D Ne on maksettu ja kun kerran muille ei kelpaa, minä syön kyllä hyvällä ruokahalulla. Ei leipiä, piirakoita jne. jätetä yöksi kokoustilaan pilaantumaan.

Aamulla Prismasta eurolla
 Muutaman päivän kuluttua saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun. Lähipäivinä pitäis myös pistää joulun menu pakettiin. Ruokailijoiden lukumäärä sentään on tarkentunut 4+1. Tuollainen lukumäärä siitä syystä, että samalla vaivalla teen ruuat isällekin. Hän ei aattona tule äitini luokse syömään, vaan vien valmiit ruuat joululahjaksi.

Viime vuonna laatikot onnistui erinomaisesti. Omaan makuuni porkkanalaatikossa olisi saanut olla hieman reilummin suolaa, mutta kukaan muu ei asiaa huomannut. Lanttulaatikko oli parasta, mitä olen koskaan aikaisemmin tehnyt. Luonnollisestikaan en enää muista, mitä ohjetta jätin noudattamatta ja miltä osin... Imellettyä perunalaatikkoa en ole tehnyt enää vuosiin.

Sienisalaatin teon olen ulkoistanut. Sienet kävin syksyllä poimimassa ja äiti toimitti ne perille. Jouluvieraan sienisalaattia olen syönyt niin monet kerrat ennenkin, että turha on itse tehdä. Parempaa saa tuliaisena. Perunasalaatin taidan tehdä tänäkin vuonna itse, mutta italiansalaatin tarjoan Herra Snellmanin valmistamana.

Lohesta pitäisi päättää, mitä sille tekee. Äiti graavaa lohensa. Minä en graavia kalaa suuhuni pistä. Helpointa olisi varmaan pistää file uuniin tai käydä mökillä savustamassa. Mikäli lunta ihan mahdottomasti tulee ja mökille ei pääse, savunmaun saa pintaan pullostakin. Hyllyssä on iskemätön pullo liquid smokea.

Lohen kanssa on pienoinen kriisi. Vakuumikalaa en todellakaan osta. En voi olla varma, saako Kajaanista aatonaattona tuoretta lohta. Toisaalta tekis mieli kokeilla jotain ihan uutta. Jotain sellasta, johon voin hakee kalan tuoreena prismasta ja pakastaa lopputuloksen aattoa odottamaan.

Eniten mietityttää joululimppu. Kaikkein perinteisimmästä joulumpusta en oikeastaan pidä yhtään. Viime jouluna leivoin kahdet limput. Ensimmäinen satsi oli liian perinteinen ja tein niistä kavereille joululahjat. Eli omasta mielestä epäonnistuneet leivonnaiset paistopussiin ja joulunarulla kiinni :D Jälkimmäinen pöytään päätynyt oli parempaa, mutta todella kaukana täydellisestä. Jos tätä joku lukee, vinkkejä joululimppuun otetaan vastaan!

Rosollista luovuttiin jo pari vuotta sitten. Ei se ollut oikein kenenkään suosikkia ja tyyppillisesti jäi pyörimään jääkaappiin. Kinkun äiti paistaa tai ostaa palan valmiiksi paistettua.

Joku kakku pitäis leipasta myös. Ikääntyneempi väestö ei välitä juustokakusta. Minä en tykkää kahvikakuista, eikä mulla kyllä ole sellasta vuokaakaan. Joulun jälkeen on kahdet synttärit, joten voisi olla vähän juhlavampi kuin pelkkä kahvikakku. Kokonaista täytekakkua en kyllä ala vääntämään. Siitä jää kuitenkin puolet syömättä.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Elintarvikehygieniaa

Päivä vierähti hygieniapassi-kurssilla. Kurssi oli ihan mielenkiintoinen ja varsinkin opettaja aivan huippu! Joku värittömämpi tylsällä jaarittelulla olisi varmasti voinut asiasta tehdä kuivan ja päivästä pitkän. Päivän päätteeksi olleesta testistä uskoisin saaneeni kaikki oikein.

Päivän mittaan tuli varsin selväksi, että elossa olemiseni on suoranainen ihme! Kaiken järjen mukaan mun pitäisi kärsiä kroonisesta ruokamyrkytyksestä ja kuolla salmonellaan, yerseniapöpöön ja pöydällä seisseeseen ruokaa. Onneksi tilanne ei ihan näin kamala ole. Hyvä hygienia ja tuoreet raaka-aineet on tietysti kotikeittiönkin kulmakivi. Minä en saa hellalle unohtuneella keitolla hengiltä ainuttakaan vanhusta, vaikka raaka-aineiden käsittely kotona onkin vähän huolimatonta.

Hyödyllisintä antia kotikeittiöön oli ehkä tajuta, miten pilaantuneet elintarvikkeet pilaa nopeasti kaiken muunkin. Ällöttävyys-aspektin lisäksi ei kannata päästää ruokaa homeeseen tai muuten pilalle. Home homehduttaa herkästi tuoreetkin tuotteet ja muu pilaantuminen saastuttaa muitakin ruokia. Pilalle mennyt ruoka on silkkaa hukkaa.

Minusta tuntuu, että viikonlopun ohjelmassa on suursiivous jääkaapin pesua myöten. Kaikki kuiva-aineet hyllyistä ulos, tuotteiden tarkistus ja epäilyttävät biojätteeseen.

Minikeittiössä on vähän mahdotonta pitää työvälineitä erikseen jokaiseen asiaan. Kalan käsittelyyn ja säilytykseen minulla on aina ollut leikkuulauta ja säilytysastiat erikseen. Ei niinkään hygienian takia vaan hajujen. Kaikkeen muoviin tarttuu kalan haju heti ja en halua siirtää kalanhajua muihin elintarvikkeisiin. Ei kalanhaju tiskaamalla lähde, ainakaan käsitiskissä.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Pizza Bianco eli pizza ilman tomaattikastiketta


Tänään on isänpäivä ja hävikkiviikon viimeinen päivä. Isäni asuu niin kaukana, ettei isänpäivän lounas tai päivällinen tullut kysymykseenkään.

Kohta palaa suu

Pizza bianco on pizza ilman tomaattikastiketta. Pizzahan on vähän niinkuin pyttipannu. Siihen voi heitellä melkein kaiken mahdollisen, mitä kaapeista löytyy. Pizza sopii oikein hyvin hävikkiviikon päätökseksi.

Pizzan tekoa ajattelin jo eilen. Tarvitsen maanantaiksi helposti syötävät ja kassissa säilyvät eväät. Pizzapala on siihen aivan omiaan. Siihen löytyy lähes poikkeuksetta aineetkin. Kaupassa käynti ei eilen houkuttanut yhtään hirveässä pyhäpäivää edeltävässä tungoksessa. Kerrottakoon rehellisesti, että kuvittelin keittiöstä löytäväni paseerattua tomaattia. Ei löytynyt, joten ei laiteta.

Täytteeksi tällä kertaa tonnikalaa, salaattijuustokuutioita eli tuttavallisesti fetaa, kirsikkatomaatteja ja oliiveja. Päälle juustoa.
Juustoa vaille

 Nopea pitsa, mutkat suoraksi ja pellille, mitä sattuu löytymään

Pohja
2,5 dl vettä
n. 1/2 ps kuivahiivaa
suolaa
jauhoja
öljyä

Valitettavasti en ole koskaan jauhoja mitannut. Kippaa kulhoon lämmintä vettä, hiiva ja suola. Ota ruokalusikka ja kippaa jauhoja pussista. Sekoita lusikalla. Lisää jauhoja niin pitkään, että taikina alkaa irrota lusikasta. Ei sentään niin paljon, että lusikka vääntyy sekoittaessa. Kippaa loraus öljyä sekaan jossain vaiheessa.

Oikeasti pitsataikinan teko on todella helppoa ja ei siinä voi mennä vikaan. Pistä kohoamaan tiskialtaaseen, jossa on tulikuumaa vettä. Kohotetaan sen aikaa, että muut asiat on pilkottu tai käyty tupakalla.

Kippaa taikina pellille leivinpaperin päälle, ripottele jauhoja päälle ja painele taikina mahdollisimman ohueksi käsin.

Levittele täytteet pohjan päälle ja juusto päälimmäiseksi. Juustoa ei tarvitse raastaa. Sen voi vetää suoraan tahkosta juustohöylällä. Paista 225 asteessa noin vartti.

Juustohöylällä vaan, ei kannata koko päiovää tuusata



perjantai 8. marraskuuta 2013

Nenäpäivän hernesoppaa, kaupunkikierrosta ja hoitoainetta

Olin unohtanut koko Nenäpäivän. Päivä muistui kyllä mieleen heti, kun pääsin keskustaan. Kävelykadulle oli pystytetty pari kojua. Ammattiliitto Pron kojusta sai parilla eurolla hernekeittoa.  Tarkoituskin oli syödä jotain pientä keskustassa, mutta soppatykkiä en ollut ennakolta ajatellut. Se oli niin hyvää! Hernekeitto sulatti jäätävässä tihkussa jäätyneen naaman ja sormet. Ei mitään tietoa, keitä Pro edustaa, mutta sopan osaavat ainakin keittää.

Kaupunkivisiitillä oli kaksikin tavoitetta. Buzzador-paketti oli eksynyt kilometrien päähän keskustan Ärrälle. Lisäksi piti käydä kangaskaupassa hakemassa kankaat pariin koiran takkiin.

Olen siis mukana Buzzadorin Dove Intensive Repair -kampanjassa. Tässä kampanjassa pääosassa on Intensive Repair - tuoteperheen hoitoaine. Testaan tuotteita itse ja jaan tuotenäytteitä tuttavilleni. En ole vielä ehtinyt tutustua tuotteisiin, mutta kirjoitan niistä myöhemmin. Olen saanut testattavat tuotteet ja tuotenäytteet Buzzadorin kautta.



Ärrä-paketista ei jäänyt mitään positiivista kerrottavaa. Paketti olisi pitänyt toimittaa lähimmälle Ärrälle, jossa on noutopiste. Minun tapauksessani noin 50 metrin päähän asunnostani. Paketti oli toimitettu noin 4 kilometrin päähän ydinkeskustaan. Matka ei ole mahdottoman pitkä polkea vaihteettomalla mummopyörällä. Kyse on nyt enemmänkin periaatteesta ja asiakaspalvelusta.

Buzzadorin asiakaspalvelu vastasi äärimmäisen nopeasti ja yritti saada pakettifirmaa korjaamaan virheensä. Olin myös itse yhteydessä Ärrän asiakaspalveluun ja pakettitoimittajaan. Pahoittella tietysti voi, mutta palveluntarjoalla ei ollut pienintäkään aikomusta korjata virhettään ja seuraavalla jakokierroksella siirtää pakettia oikeaan paikkaan. Käsittääkseni lähettäjä oli kuitenkin maksanut paketin siirtämisestä lähimpään kioskiin eikä satunnaisesti arvottuun...

Yhteistyössä Buzzador ja Dove Intensive Repair

tiistai 5. marraskuuta 2013

Porkkanat peltileiväksi

Hedelmät ja vihannekset ovat yksi eniten roskiin päätyvistä tuoteryhmistä. Ihan ymmärrettävää, jos niitä säilyttää jääkaapin vihanneslokerossa piilossa. Nyt kipin kapin katsomaan, mikä jääkaapissasi seuraavaksi alkaa elää omaa elämäänsä. Hedelmien ja vihannesten säilyvyyttä voi parantaa tietysti ostamalla vain tuoreita ja lisäksi poistamalle kolhuiset ja vanhaksi menevät. Pilaantumaan alkavat pilaannuttaa hetkessä tuoreetkin kasvikset.

Uunituore leipä ei kaipaa kuin voita ja kylmää maitoa


Miten näistä kiireesti syötävistä kasviksista pääsee eroon?

Kaikki hedelmät voi heittää tehosekottimeen ja surauttaa smootieksi. Maistuva raikas ihana aamu- tai välipala. Valmistuu supernopeasti vähän veistä heiluttamalla ja hedelmiä pilkkomalla.

Juurekset uppoaa keittoon. Kasvissosekeitto, jauhelihakeitto, kaalikeitto, nakkikeitto. Keitto kuin keitto, kattilaan vaan kaikki käyttöä odottavat nauriit, porkkanat, lantut ja perunat.

Juureksista syntyy myös erittäin maukkaita pihvejä. Juurekset raastetaan, sekaan kermaviiliä/maitoa/maustamatonta jugurttia, korppujauhoja, kananmuna ja mausteet. Jos kaapissa lojuu juuston jämiä, fetaa jne. samaan taikinaan vaan. Pihvit voi paistaa miedolla lämmöllä pannulla, mutta minä paistan aina uunissa. Juurespihvien teko ei todellakaan ole vaikeaa.

Aina voi leipoa leipää. Taikinaan kelpaa edelleen kaikki maitotuotteet ja suurin osa kasviksista raasteena. Leipä on loppu, joten töpinäksi. Keittiössäni tänään jalostettiin nahistuvat porkkanat peltileiväksi. Alkuperäinen ohje on omenaminttu-blogista.

Peltileipä

2 porkkanaa raasteena
5 dl vettä
3 dl kaurahiutaleita
1ps kuivahiivaa
suolaa
sokeria
1 dl vehnäjauhoja
5-6 dl sämpyläjauhoja
loraus öljyä

Sekoita aineet keskenään. Onnistuu myös sähkövatkaimella ja taikinakoukuilla. Levitä pellille ja jätä kohoamaan noin 45 minuutiksi. Leikkaa taikina ruuduiksi taikinapyörällä. Ripottele päälle mahdolliset siemet.

Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Hävikkiviikko. NYT! Eli paista lettuja!

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois 10-15%. Ihan järkyttävä määrä! Sapuska on kasvatettu, prosessoitu, pakattu, varastoitu, kuljetettu kauppaan, kaupasta kotiin, säilötty kylmässä, huolehdittu katkeamattomasta kylmäketjusta ja sen jälkeen siitä heitetään 15% biojätteeseen. Ruuan lisäksi aivan järkyttävää energian tuhlausta!

Paistan lettuni vasta illalla. Ensimmäisen kerran blogin historiassa kuvapankista otettu kuva. http://www.freedigitalphotos.net/


Yksinkertainen ja maukas tapa päästä eroon melkein mistä tahansa on paistaa lettuja! Taikinaan voi tunkea kaikki pottumuussin jämät, vanhenevat maitotuotteet jne. Kaikki, mikä katoaa taikinaan, kelpaa lettutaikinaan! Pinaattia sekaan ja tulee pinaattilettuja. Nesteeksi riittää vesi, ei tarvitse olla maitoa tai kermaa.

Ruuan tähteet pistetään lettujen sisään. Parin kastikelusikallisen takia ei kannata alkaa lettuja paistamaan, mutta voi jos tekee mieli. Reilummat kastike- tai riisijämät maustetaan uudelleen ja reilummin, heitetään sekaan vaikka pakastevihanneksia. Pyöritellään lettujen kanssa rullalle ja uuniin lämpiämään. Mausteissa ei kannata säästellä! Kuivuvat juuston jämät raastimeen ja letturullien päälle uuniin.

Illalla hillon kanssa, seuraavana päivänä lämpimäksi ruuaksi. Yleensä maistuu myös nirsoimmallekin muksulle.

Lettutaikina

1 muna/0,5l nestettä
hävitettäviä asioita
vehnäjauhoja

Täyte

Hilloa tai ruokaa

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...