banneri

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Affenta ja sorvaa

Käytiin eilen illalla ystäväni kanssa ongella. Suurella saaliilla ei päästä retostelemaan sillä reissun saldoksi jäi yksi iso ahven ja kaksi sorvaa. Sorvasta ei oltu koskaan kuultukaan, mutta onneksi sosiaalinenmedia auttoi tietämättömiä kalastajia lajintunnistuksessa. Sorva on jonkinlainen todella ruotoinen särkikala. Kuulemma syötävä, mutta makuasia, tykkääkö vai eikö tykkää.

Suurimmaksi ongelmaksi meinasi muodotua matojen löytäminen. Ensimmäiseksi suunnistin Prismaan, josta madot oli loppu. Sen jälkeen soittelin muutamaan kohtuullisen kävelymatkan päässä olevaan kauppaan. Muutamasta madot oli myös loppu ja muilla ei kuulunut edes valikoimaan. Matoja saatiin ystäväni äitin kasvimaasta. Kuulemma oli tullut hiki, kun viime päivien helleaallosta jotuen oli joutunut kaivamaan todella syvälle.

Kovin suuria odotuksia ei sorvalle ollut. Vähän googlettelin alkuun, mitä sille kuuluisi ja kannattaisi tehdä. Hyvin pian selvisi, ettei kyseessä ole mikään varsinainen ruokakala, vaikkakin jotkut sitä ihan hyvällä mielin poskeensa pistelee. En vielä lannistunut, syöhän jotkut särkeäkin köyhän kuhana. Heitin toisen sorvan paistinpannuun ja paistoin voissa. Eihän mikään voissapaistettu tarpeeksi suolainen voi olla pahaa? Kyllä sorva voi! Kaiken ruotimisen jälkeen jäljelle ei paljoa syötävää jäänyt, mutta syömättä jäi nekin. En muista, milloin olis viimeksi ruoka lentänyt lautaselta suoraan roskiin ja kokki entistä nälkäisempi. 

Onneksi ahven onnistuu aina. Itse asiassa ahven on yksi lempikalojani hauen ja siian ohella. Päivä ei ole vielä puolessa, kun aloitin alusta. Tällä kertaa päädyin varmaan helppoon simppeliin ja niin taivaallisen hyvään perusruokaan. Keitettyjä perunoita, sipuli-voi-kastiketta ja uunissa paistettu ahven. Yhdestä ahvenesta ei syömistä ihmeemmin tullut ja lautaselle päätyi suunnilleen kaikki jääkaapista reissun jäljiltä löytyneet ruoka-aineet.


Makuasia, miten ahvenen uuniin maustaa. Minä en tykkää peittää kalan makua ronskilla maustamisella. Tänään nakkasin vuuan pohjalle hiukan oliiviöljyä, suolasin ahvenen ulko- ja sisäpuolelta ja sisuksiin pistin sitruunamehua. Ei se muuta kaipaa. Päälle myös hiukan öljyä, ettei kärähdä. Suomustaa en jaksanut, kun en syö kalaa nahkoineen. 175 astetta ja puolisen tuntia.

Voi-sipulikastike

Kourallinen keltasipulia tai ruohosipulia
25-50g voita
vettä
suolaa

Laita voi sulamaan kattilaan ja lisää hieman vettä. Minä laitoin noin 50g voita ja puolisen desiä vettä. Lisää pilkotut sipulit pehmenenään. Mausta suolalla. Vettä voi lisätä myöhemminkin, tarvitsee.


Tänään oltiin koko päivä onkireissulla. Ensimmäinen ranta tuotti saaliiksi paahtavassa auringossa yhden särjen. Paikanvaihdoksen jälkeen kala söi taukoamatta. Saaliiksi saatiin 5 pientä ahventa ja lukuisia särkiä.  Meidän reissut ei mene koskaan ihan oppikirjan mukaan. Tänään jälkimmäinen reissu päättyi kohoon ja koukkuun puussa. Saksilla siima poikki, vapa kainaloon ja kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...